3

Tarinallisuus ja hyvinvointi

Tarinallisuus ja narratiivinen pedagogiikka tuottaa hyvinvointia, koska oppiminen ankkuroituu arvostukseen, kohtaavaan vuorovaikutukseen, ryhmälähtöisyyteen ja tarinallisuuteen.

"Luulin tulleeni tavalliseen koulutukseen, mutta tämähän mullistaa koko elämän."

Tavoitteena on luoda oppiainerajat ylittävää lähestymistapaa, joka integroi lähes kaikkea koulussa koettua jatkuvasti kehkeytyväksi tarinaksi. Tarinallisuus ja kertova perinne on myös hyvä tasapainottava voima digitaalisuuden lisääntyessä kaikkeen opetukseen.

"Mä tulin tänne ihan uupuneena, mutta lähden levänneenä"

Narratiivinen pedagogiikka vahvistaa ihmistä, koska hän tulee lähtökohtaisesti huomioonotetuksi kaikessa tekemisessään ja opittavasta asiasta on mahdollisuus hakea henkilökohtaisia merkityksiä ja tiedostaa niiden voimaa henkilökohtaisen minuuden rakentamisessa. Yksilölle on on myös tärkeää kuulua kokevansa johonkin, kuten myös ryhmille on tärkeää kuulua laajempaan yksikköön eli omaan organisaatioon. Ketju laajenee edelleen niin, että nykypäivän koulukaan ei ole enää erillinen yksikkö, vaan vahva yhteiskunnallinen ja usein verkottunut toimija. Kaikkia tasoja yhdistää arkkityyppinen, ikiaikainen taso. Sen tavoittaminen tuo usein perspektiiviä koettuun ja syventää ymmärrystä tapahtuviin ja tarkasteltaviin asioihin.

"Voi kun vois näyttää nää arkkityypit meidän työyhteisölle!"

Toimintaperiaatteena on ollut se, että tarinallinen viitekehys itsessään koetaan vahvistavana oivalluksia mahdollistavana. Tässä lähetymistavassa on keskeistä myös antoisaksi koettu rikkaan ja kohtaavan vuorovaikutuskultuurin rakentuminen. Sen lisäksi hyvinvointia lisää tarinoiden yksilöllistä ja yhteisöllistä identiteettiä rakentava voima ja erilaiset asioiden tutkimista ja ilmaisua mahdollistavat toiminnalliset työtavat.

Allaolevista painikkeista voit siirtyä hyvinvointi ajattelun merkittäviin osatekijöihin ja tässä koulutuksessa esillä olleisiin teoreettisiin näkökulmiin: luovuuden kehä, narratiivinen ajattelu ja arkkityypit.