4

Soveltamisideoita

Tältä sivulta löydät paljon erilaisia sovelluksia tarinalliseen työskentelyyn. Sisältö on syntynyt Taru-koulutuksiin osallistuneiden opettajien ja kouluttajan yhteistyöllä. Tarjolla on harjoitteita, tuntivinkkejä ja pidempiä kokonaisuuksia koulun arkeen vietäväksi. Ehdotuksia voi toteuttaa sellaisenaan tai käyttää niitä inspiraationa omien tuntisuunitelmien luomiseen. Joissakin teksteissä pilkut etsivät vielä paikkaansa...

4.1 Harjoitteita

Tutustuminen ja ryhmäytyminen

Tutustuminen toisiin ryhmässä työskenteleviin oppijoihin on ensisijaisen tärkeää hyvän oppimisilmapiirin rakentumiseksi. Tutustuminen on ensiaskel ryhmäytymisen saavuttamiseen. Ohjaajan tehtävä on huolehtia ryhmädynamiikasta myös ryhmän toiminnan eri vaiheissa ja tarjota mahdollisuus kuhunkin kehittymisvaiheeseen liittyvien kysymysten kohtaamiseen.

Seuraavassa on esitelty harjoitteita ryhmien alkuvaiheen toimintaan. Näitä voi käyttää myös ryhmän myöhemmissä vaiheissa energian nostamiseen ja tarkkaavaisuuden vahvistamiseen. Harjoitteet sopivat kaikille luokka-asteille.


Luottamuksen kasvattaminen

Luottamuksen syntyminen ja kehittyminen on tietoista työtä ryhmän hyväksi ja oppimistulosten siivittämiseksi täyteen lentoon. Se ei koskaan tule ilmaiseksi ja rakentuu yksilöiden perusturvan rajoissa. Rauhallinen ja pitkäjännitteinen, jokaista osallistujaa rohkaiseva asenne rakentaa askel askeleelta komeaa pääomaa itsensä ylittämiseen ja koko ryhmän potentiaalin löytämiseen.

Alla harjoitteita, jotka vahvistavat luottamusta. Ohjaajan on hyvä muistaa purkaa jokaisen harjoitteen jälkeen sen herättämiä kokemuksia. Niin ikään on tärkeää muistaa, että kaikenlaiset kokemukset ja tuntemukset ovat yhtälailla oikeita ja yhtä hyviä. Jos uskallat ohjaajana ottaa vastaan, mitä ikinä oppilaasi on kokenut, rakennat todellista luottamusta olemassaolon oikeuteen ja sytytät innostuksen liekkejä uuden oppimiseen.

Tarinallisuuden kehittäminen ja toiminnallisuuden lisääminen

Toiminta piirtää syviä muistijälkiä tutkittavista asioista. Pelkkä toiminta itsessään ei kuitenkaan takaa oppimisen syventämistä, vaan opettajan on ymmärrettävä, mihin hän kulloinkin pyrkii toiminnallistamisella ja miten hän ajoittaa siihen siirtymisen. Osalle oppilaista toiminta ei ole ominaisin työtapa, ja siksi on hyvä tarjota aina vapaaehtoinen osallistuminen tai vähittäinen mukaantulo. Muista kannustaa, muista kiinnostua siitä, mitä tapahtuu, ja opi havainnoimaan toiminnan tuottamaa tietoa. Kokemuksen reflektointi tekee osallistujia tietoiseksi opitusta ja opettaa tutkivaa asennetta suhteessa tietoon. Tarinallisuus on myös toiminnallisuutta.

Ihminen on kertova olento. Jerome Bruner on todennut, että "kertomalla me ihmiset toisemme teemme ja että hyvät tarinat vievät meitä kohti hyvää elämää".

Itsensä ilmaiseminen, vuorovaikutuksen viljeleminen, tarinan taian ja kertomisen taidon löytäminen antavat meille vahvoja välineitä oppimisen rikastamiseen. Harjoitteet sopivat pääsääntöisesti kaikille kouluasteille.

Itsetuntemus

Mitä paremmin ihminen tuntee itsensä, sitä rikkaammin ja tasapainoisemmin hän löytää paikkansa, missä ikinä kulloinkin on. Itsetuntemuksen myötä ihminen rakentaa identteettiään, joka ilmaisee sitä, kuka hän on ja keneksi hän on kehkeytymässä. Sovussa eläminen oman minuutensa kanssa on tavoiteltavaa elämäntaitoa, ja sitä oppimisen olisi hyvä kaikessa mahdollistaa. Tässä näkökulmassa painottuu hyvinvoinnin vahvistaminen tarinallisuuden kautta.

Vuorovaikutus, kohtaaminen ja tunnetaidot

Ihmiset ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Opettaja voi tukea kohtaavan ja rakentavan vuorovaikutuskulttuurin oppimista opettamalla vuorovaikutuksen perusasioita, kuten itsen ja toisen kuuntelua, selkeää viestintää, tunnetaitoja ja ongelmaratkaisua. Näitä taitoja kykenee tietysti opettamaan oman osaamisensa rajoissa. Vuorovaikutustaitojen esillä pitäminen on kuitenkin äärimmäisen tärkeää erityisesti aikana, jolloin monet ihmiset puhuvat pidikkeettä hyvin agressiivisesti toisistaan. Kunniottavan asenteen sisäistäminen itseään ja toista ihmistä kohtaan on kohtaavan ja rakentavan vuorovaikutuksen, ihmisen hyvinvoinin perusta.

05_TARU_TUNNETAIDOT.mp4

Päivi kertoo videolla vuorovaikutuksen ja tunnetaitojen oppimisesta.

Ryhmä

"Tämä on ihana ryhmä! Miten täällä voi olla niin hienoja ja kiinnostavia ihmisiä"

Kun ryhmä saa rakentua parien kohtaamisen kautta, sen jäsenet voivat vähitellen liittyä laajempaan joukkoon. Parit voivat muodostaa nelikoita ja nelikot kahdeksan hengen ryhmiä jne. Kun ryhmän rakentaminen onnistuu hyvin, sen jäsenet eivät klikkiydy eivätkä muodosta muista erillistyviä ja muita ulossulkevia ryhmittymiä. Jos ryhmän prosessia ei ohjata, se ohjaa itse itseään tuottaen usein toimintaa rajaavia valta-, kommunikaatio- ja tunnerakenteita. Huonosti toimiva ryhmä saattaa jakaa ihmiset sosiometriseen ylä- ja keskiluokkaan, ja hännille jää vuorovaikutussuhteiden sosiometrinen köyhälistö. Tällaista kehitystä on helpompi estää ennakolta kuin korjailla suhteita vääränlaisen dynamiikan jo synnyttyä. Hyvän dynamiikan rakentuminen ei ole sattumaa, vaan ohjaamisen ammattitaitoa.

"Kiitos, että täällä sai olla möllöttää ja osallistua juuri sen verran kuin halusi. Minulla ei ole vielä asiasta mitään annettavaa, mutta ehkä ensi kerralla minäkin voin antaa jo jotakin muilllekin."

Organisaatio

"Me halutaan tehdä yhdessä jotain kivaa koko meidän koululle."

Kouluyhteisö on organisaatio, joka on jatkuvassa liikkeessä. Parhaimmillaan se on todellakin yhteisö eikä vain organisaatio. Kukin muistaa läpi elämänsä, missä koulussa on ollut, ja muistoihin liittyy mielikuvia siitä, minkälainen tuo koulu oli. Hyvä henki ja hieno brändi ovat koululle voimavara, jota ei kannata väheksyä. Koulun persoonallista karaktääriä, sen erityispiirteitä ja luonnetta, voi hyvin rakentaa, säilyttää, kehittää ja uudistaa tarinallisuuden kautta. Hyvällä organisaatiolla on vahva tarina, johon osallistuminen on jäsenilleen mieluista. Elävä ja uskottava tarina ei synny itsestään, ja sen luomiseen voi kutsua kaikkia yhteisön jäseniä. Tässä osiossa on muutamia harjoitteita, joilla tällaista yhteistä kertomusta on rakennettu ja eläväksi tehty.

Yhteiskunta

"Suomi on jälleen valittu maailman onnellisimmaksi maaksi."

Suomalainen koulu ja suomalaisten koulutusmahdollisuudet kaikille kansalaisille ovat yksi huikea syy olla maailman kärkimaita. Yhteiskuntaamme on läpi sen olemassaolon kuulunut koulutuksen arvostaminen. Vaikka viime hallitusten aikana on tehty koulutukseen rajuja leikkauksia, niin yhä suomalainen koulutus on arvossaan. Pienen yhteiskunnan elinehdoksi nähdään oppimiseen panostaminen. Koulu toteutuu verovaroin ja kasvattaa opiskelijoistaan tulevaisuuden yhteiskunnan vastuun kantajia ja haasteiden kohtaajia.

Nykyajan koulu on jo vahvasti ympäristöönsä verkostoitunut energiakeskus, jonka seinien sisällä tapahtuu paljon muutakin kuin oppitunnit. Erilaiset harrastetoiminnat, tapahtumat ja kehittämisprojektit tapahtuvat kouluilla. Eduskuntavaalien äänestyspaikat ovat usein kouluilla. Nämä konkreettiset toiminnat ja ajatustavan muutos koulusta yhteiskunnallisena vaikuttajana tuovat jo sinällään koulun lähemmäksi yhteiskuntaa.

Lienee kiinnostavaa opettajillekin olla yhteydessä yhteiskunnallliseen kehittämiseen ydintehtävänsä muodossa ja liittyä koulusta myös yhteiskunnassa tapahtuviin ilmiöihin.

Kaikissa näissä ilmiöissä rakentuu myös jokaisen oppilaan oma tarina, oma identiteeti, oma elämä. Jokainen koulu ja jokainen opetussuunnitelma kantaa aikansa ilmiöitä. Sivistystä on olla tietoinen siitä, mihin yhteiskunnalliseen aikakauteen kunkin tarina liittyy, ja pitää aina mielessä, että koulun tehtävä ei ole luoda omaa kuplaansa vaan valmistaa oppilaitaan hereillä oloon ja yhteiskunnalliseen vastuuseen, vaikka otettaisiin vasta ensimmäisiä askelia oppijan polulla.

4.2 Tuntivinkkejä

4.3 Projekteja